Punakone 1 vaipui pisteen marginaalilla putoamaan nelosdivariin erinomaisen kevätkauden päätteeksi. (Joo joo, matsi kestää kolme erää ja varttia ja kausi kestää sekä syksyn että kevään.) Sapetuksen sakeutta ei voi mitata muuten kuin joukkueen pirkkalalaisten määrässä.

Punakone 2 heikkeni merkittävästi “pelaajakauppojen” myötä tälle kaudelle, ja jälki oli koetun luokkaa. Korvaajia saatiin niukasti ja runsaat, eri syistä johtuneet poissaolot ajoivat huonokuntoisen kakkosen pelaamaan suurimman osan kaudesta noin kahdeksalla ukolla. Tulokseksi jäi siten vaisu “paras putoaja” ja ensi kauden osoite on divari numero viis.

Punakone 3 pelasi sitä vastoin aikas maistuvan, tasaisen kauden, jonne mahtui voittoputkia ja jumbotappioitakin sitten ratkaisuvaiheessa. Mahdollisesti tästä jälkimmäisestä johtuen maaginen nousu vitoseen jäi niukasti haaveeksi, mutta hyvähenkinen poppoo tihrustaa virne poskipielessä jo ensi kauteen kutosen nousijasuosikkina.

Kaikkiaan 18 ottelusta saatiin saldoksi kolme voittoa, yksi tasapeli ja 14 tappiota, joista pisteiksi muutettuna tulee seitsemän. Viivan edellä oli TMT 16 pisteellä, joten säilyminen nelosessa oli taputeltu jo hyvissä ajoin ennen viimeisiä turnauksia.

Kauden tilastot löytyvät liiton sivuilta täältä. Joukkueen pistepörssin voitti ylivoimaisesti Marko “maalilinko” Mäkimarttunen tehoilla 31+9=40.

Kauden 2013-2014 pelaajamarkkinoiden käydessä kuitenkin jo tulikuumina jäämme mielenkiinnolla odottamaan tulevia pelaajauutisia!

Punakone II kiittää kaikkia vastustajiaan kaudesta ja toivottaa oikein maistuvaa kesää!

Ilmoittele itsestäsi mieluiten etukäteen sähköpostilla osoitteeseen: punakone96(ät)gmail.com tai soita/textaa numeroon 045-129 4321.

Punakone 1 (3.div) etsii etenkin laadukasta puolustuskalustoa. Maalintekijöitä ei myöskään koskaan ole liikaa. Vähimmäistavoite on säilyä 3.div. Toissakaudella joukkue teki pikaisen visiitin 2.divarissa. Joukkue harjoittelee 2-3 kertaa viikossa PK2:sen kanssa.

Punakone 2 (4.div) pakka on eniten auki, mutta tarvetta lienee lähinnä hyökkäyspuolelle. Nousu 3.divariin oli viime kauden päätteeksi lähellä, mutta jäi pari sarjapistettä vajaaksi. Joukkue harjoittelee 2-3 kertaa viikossa PK1:sen kanssa. Pääharjoitusvuoro on keskiviikko.

Punakone 3 (6.div) jatkanee pitkälti edelliskauden kokoonpanolla. Hyökkäykseen ja puolustukseen saattaisi yksi pelimies mahtua. Joukkue harjoittelee torstaisin. Aktiivisimmille löytynee tilaa myös muiden joukkueiden harjoitusvahvuudesta.

Punakone Harraste perustetaan tarvittaessa pelaamaan Spiral-Liigaa. Pelien lisäksi harjoitustuntumaa saa erikseen sovitusti divarijoukkueiden harjoituksissa.

Aamumannat jäivät keittämättä ja nousu lipsahti tiukkaakin tiukemman sarjan päätteeksi Warriorsille. Käytännössä Punakone 2:n nousumahdollisuudet karisivat DTT:n voittaessa aamuisen vähämaalisen väännön 1-0. Voitto Pro Starsista (7-1) piti nousuhaaveita kuitenkin vielä jonkin aikaa yllä ja sopivasti ristiin pelaamalla karsintapelikin olisi ollut mahdollinen. Nousukarsintapaikka meni kuitenkin koko kauden hyvin ja kovaa pelanneelle JU:lle.

Punakone kiittää kaikkia joukkueita tasaisesta kaudesta 2011-12 ja toivottaa Warriorsille menestyksekkäitä otteluita 3. divarissa ja JU:lle onnea karsintapeliin!

Kauden lopullinen sarjataulukko:

Kauden otteluiden tulokset löytyvät liiton sivuilta tästä.

Tulevana viikonloppuna Punakoneen 2 -joukkue kohtaa viimeisissä sarjaotteluissaan DTT:n ja Pro Starsin. Aikaisemmat kohtaamiset päättyivät 2-1 voittoon DTT:n kanssa ja Pro Starsin kanssa väännettyyn 5-5 tasapeliin. Odotettavissa on siis varsin tiukat väännöt, jonka panoksia ei ainakaan vähennä tieto siitä, että voittamalla molemmat ottelut olisi suora sarjanousu 3. divisioonaan varmistettu!

Alhaalla kenttätasolla Blasters nuijii Punakoneen ykkösjoukkuetta. PK-laiva kyntää taas syvällä.

”Kato noita. Kato nyt noita”, mies murisee vahvalla aksentilla. ”Tällaiseen leikkiin minä olen lähtenyt mukaan.”

Miehellä, kutsuttakoon häntä tässä Stanislaviksi, on totisesti syytä hermoilla. Punapaidoissa on kiinni merkittävä osa hänen omaisuudestaan.

Stanislavin tarina on se tavallinen. Neuvostoliiton kaaduttua hän pääsi sattuman kautta sopivaan teeseurueeseen ja sai haltuunsa merkittävän määrän, no, rahanarvoista materiaalia.

Tuota materiaalia oli tietysti hävyttömän helppo myydä ylhäisen puheen ja alhaisen moraalin Euroopalle. Länsivaluuttaa ropisi attaseasalkkuun siinä määrin mukavasti, että karttuvalle omaisuudelle oli löydettävä sijoituskohteita.

Joskus vuosituhannen vaihteessa Stanislav heräsi jostain syystä Tampereelta Hotelli Kaupin aulan wc-tiloista ja huomasi omistavansa huomattavan osuuden paikallisesta urheiluseurasta.

Nyt, vuosia myöhemmin, Stanislav on saapunut Jyväskylän liepeillä sijaitsevaan urheilutaloon katsomaan, millainen on tämä Punakoneeksi kutsuttu Molokin kita, joka vuosi toisensa jälkeen nielee setelinipun poikineen sylkemättä ruplaakaan takaisin.

Toisella erätauolla hallin kahviossa Stanislav kastaa Carneval-keksiä automaattikahviinsa ja kaivaa taskustaan kultaisen nokialaisen.

”Soitan Koljalle”, hän ilmoittaa. ”Tämä pelleily loppuu nyt.”

Kaksi minuuttia myöhemmin puhelin painuu takaisin povitaskuun. Koko PK-miehistö tulee saamaan potkut.

”Kolja kiertää henkilökohtaisesti ilmoittamassa asianosaisille tammikuun loppuun mennessä. Koljan tuntien homma tuskin jää kenellekään epäselväksi”, Stanislav toteaa lakonisesti ja hörppää kuppinsa tyhjäksi.

Erotettujen tilalle hän aikoo tuoda Venäjältä 20 entistä Mig-lentäjää. Niitä saa kuulemma erittäin halvalla.

Talvisunnuntai Keski-Suomessa on ollut aurinkoinen ja kylmä. Pihalla Stanislav kaivaa minkkiturkkinsa povitaskusta parkkikiekon ja alkaa skrapata Maybachinsa tuulilasia.

Miksi venäläiset autot ovat aina niin helvetin likaisia?

Luonnonkivistä muuratussa takassa palaa rauhallinen liekki. Panoraamaikkunan takana lumihiutaleet leijailevat hiljalleen kohti laakson pohjaa. Voi Alpit, olen kaivannut teitä.

Kaikkein eniten olen kaivannut tätä kiireetöntä tunnelmaa. Koko Punakone-miehistö saman katon alla, rauhoittuneena ja stressittömänä. Kaukana Spiralin haisevat pukuhuoneet, kaukana hermoja raastava kolmosdivari.

Tänään tässä mökissä jokainen ihminen on yhtä arvokas, myös Kiikari-Hietala, joka tuolla suihkuttaa ponnekaasupullosta keinolunta muovikuusen oksille ja Kanervan alastomaan ylävartaloon.

Kulmasohvan nurkkaan käpertynyt Leikon näköinen mies taitaa olla syvässä unessa. Huulien välistä purskahtelee yksittäisiä sanoja, kokonaisia lauseitakin. ”…ite joskus ne saatanan pallonne ja liivinne perkele…” Antaa miehen nukkua, hän on leponsa ansainnut.

Niin sen ovat ansainneet myös ulkoporealtaassa raukeina lilluvat Ohralahti, Tiilikainen ja Mennala. Harva joukkueurheilija jaksaa edustaa seuraansa yhtä kovalla intensiteetillä kuin Punakoneen vauhtikolmikko. Levätkää nyt, lapset, ja imekää sitä elinvoimaa.

Huvilan askarteluhuoneessa ollaan näemmä sosioekonomisella luokkaretkellä. Korhonen opettelee tavaamaan uutta nimeään ja kertoo Siltaselle kapitalismista. Boheemi humanisti ei kuitenkaan kuuntele, vaan vuolee touhukkaasti puulastuja.

Keittiössä pelataan Aliasta. Punaharmaisiin unelmavävy-neuleisiin pukeutuneet Pyhäjärvi ja Jaakkola ovat pelipari, selitysvuoro on Pyhäjärvellä.

”Tää on sellainen pitkä kulkuneuvo, johon mahtuu kymmeniä ihmisiä kerralla ja joka kulkee kaupungissa aikataulun mukaisesti. Tällä pääsee reeneihin, jos ei saa pummittua keneltäkään kyytiä”, Pyhäjärvi pauhaa.

”En mä tiedä! Mikä tää voi olla, millä mä muka pääsen reeneihin jos joku ei hae mua kotiovelta”, Jaakkola parkuu.

Hiekka valuu vääjäämättä tiimalasin pohjalle, ja ”linja-auto” jää Jaakkolalta arvaamatta. Syytökset lentävät, tunnelma alkaa kiristyä.

Sanaharkka houkuttelee paikalle myös joukkueen kovanaamat. Salosella tuntuu olevan paljon asiaa kaikille. Ruokonen ei puhu mitään.

Äkkiä Still antaa hienovaraisen vinkin nahkanojatuolistaan, ja tivoli lähtee pyörimään. Narukädet viuhtovat ilmaa, mutta harva isku osuu. Tämän takia salibandyssa ei ole tappeluja.

Joku on saanut haavan käteensä ja vuotaa verta. Tilanne on kaoottinen, joulu on peruttu. Ohma tetsaa paikalle ja syöttää loukkaantuneille sideharsoa.

Television ääressä istuvaa Isojärveä koko sirkus ei voisi vähempää kiinnostaa, sillä hän on juuri voittanut Änärissä jonkin Trophyn. Kinanen on Thaikuissa.

Rauhallista joulua PK:lle, toivottaa #28

SPIRAL-HALLI. Tällä viikolla Punakoneen toimitus ilmaisi huolensa Joel Siltasen riesana reissanneiden turvapaikanhakija-apinoiden kohtalosta. Tai oikeastaan toimitus oli huolissaan itse ”körmyn” nivelistä alati kasvaneen painolastin vuoksi. Nyt tilanne on kääntynyt täysin päälaelleen ja huoli on suunnattu apinoiden jaksamiseen.

Lauantaiaamun sarastaessa kävi nimittäin niin, että valtion maahanmuuttoviraston erikoisagentti Hans ”Morpheus” Still sai vihiä luvattomien apinoiden lainopillisesti kyseenalaisesta maassaolosta.

“En kyllä hyväksy tollasia s**tanan karvapalloja meidän mailla. Pörssikärki jättää kuitenkin kinkut paistamatta saunaillassa, niin mä grillaan sitten niitä helvetin apinoita”, totesi suivaantuneen oloinen kolossi heti kopissa toimitetun aamupaskan perään.

Siltanen tiesi, että nyt on aika toimia ja rupesi hamuamaan mahdollisia liittolaisia apinoiden pelastamiseksi. Kooveeta vastaan pelatun ottelun tiimellyksessä miehellä välähti:

”Se Hietalan Masahan vietti viime vuoden siellä Apenniinien niemimaalla. Oppi siellä internationalin ‘längvitsin’ ja sai tuntumaa maahanmuuttajiin, sekä laittomassa, että laillisessa muodossa.”

Masa pisti vastaan loppuun asti, mutta ei voinut lopulta muuta kuin tarjota apinoille asiallisen ja viihtyisän kodin. ”Morpheus” ei ole vielä saanut asiasta vihiä, joten apinoiden suojelijoilla on mitä todennäköisimmin koko joululoma aikaa miettiä seuraavaa siirtoa. Muita pelaajia jäi kuitenkin vielä huolettamaan nälkäinen ”Morpheus” saunaillassa.

Ensimmäiset apinat saapuivat Siltasen selkään jo alkukaudesta, kun mies hukkasi yhdessä ottelussa useamman avoimen maalipaikan. Apinoita muutti hiljalleen lisää ja lisää, mutta vasta viime viikonloppuna tilanne riistäytyi lopullisesti käsistä.

Showtimea vastaan käydyssä ottelussa useampi Punakoneen pelaaja antoi omille selkäapinoilleen kielteisen turvapaikkapäätöksen. Tämän seurauksena kyseiset apinat hyppäsivät Siltasen harteille ja ilmoittivat tarvitsevansa suojaa.

“Näitä on nyt kaikkiaan kuusitoista. Alkaa jo vähän painaa”, Siltanen murahtaa astuessaan etukumarassa asennossa Spiralin kahvioon.

Hallilla liikkuvien tietojen mukaan Siltanen on käynyt apinoidensa kanssa kiivasta sananvaihtoa jo useita päiviä. Punakoneessa pelätään tilanteen kärjistyvän vielä avoimeksi yhteenotoksi ja käsirysyksi.

“No ei tässä mitään hämminkiä ole… ÄLÄ SAATANAN SIMPANSSI KIEMURTELE SIELLÄ TAI MÄ VEDÄN SUA!” Siltanen huomauttaa asentoa vaihtavalle apinayksilölle.

Siltasen apinoiden turvapaikkapäätöksiä käsitellään seuraavan kerran ensi viikonloppuna, kun Punakone kohtaa lauantain aamuottelussa Kooveen. Kaikki ongelmat olisivat tiettävästi ratkaistavissa yhdellä ainoalla maalilla.

Kolmannella kierroksella kohdataan O2-Jkl Jyväskylästä, joka on tuttu viime kaudelta 2.divarista. Kotijoukkue on ilmeisesti vahvistunut säilytettyään paikkansa 2.divarissa, mutta mikään ylivoimainen este tämä joukkue ei ole. Toki maanantaina 3.10 klo 19:00 pelattava peli antaa etua matkustamisen muodossa ja kotikenttäetu Monnarin parketilla on selviö. Siispä Punakoneelta vaaditaan optimi suoritus jatkoon pääsyyn, mutta varma on että helpolla se ei myöskään O2:selle irtoa.

Juha Leikko